Jokainenhan on lukenut tuon väitteen ja hymähtänyt laillani, ei voi olla. Mutta kun on. Ruotsin tv:n Uppdrag granskning oli tehnyt ohjelman, jossa se todistettiin. Nautaeläinten kasvatus muodostaa suuren osan kasvihuonepäästöistä. Siis lihansyönti on sittenkin tuhoisaa.
Jo sikojen kasvatus on huomattavasti vähäisempää, broilerien vielä siitäkin. Mutta kasvissyönti voittaa tietenkin kaikki.
Muistan kuinka ekokylässä aikoinani sanoin, että pötypuhetta. Perustelut kasvissyönnin puolesta eivät olleet tietenkään mitenkään tieteellisiä ja kun ne olivat samassa linjassa kaiken huuhaan kanssa, pidin sitäkin pelkkänä hörhöilynä. Katso ohjelma Ruotsin tv:ltä, niin vakuutut ja löytyy sille varmasti perusteluja netistä. Kerro, jos löydät.
En nyt sitten tiedä, miten tämä vaikuttaa omaan elämääni. Olen syönyt sekaruokaa ja tuskin ostanut koskaan normaalihintaista punaista lihaa, vaan aina niissä on ollut se punainen lappu. Ehkä ne joutuisivat poisheitetyiksi muuten. Broileri tulee hyvää uudessa rautapadassani, pehmenee herkulliseksi, jopa luutkin. Sinne on hyvä laittaa sekaan kantarellejani, joita riittää kesän löytöjen jäljiltä. Tosin raudan maku tulee helpolla, jos ruoka jää seisomaan, mutta samalla se jotenkin myös maustaa.
Kalojen pieremisestä ei ohjelmassa puhuttu ja uskon sen olevan varsin vähäistä. Kaloilla ja broilerilla pärjää kaikenlaisten kasvisten ja juuresten lisäksi. En tiedä onko yhden ihmisen teoilla mitään merkitystä.
Ruotsin poliitikot tuntuivat olevan aika paukapäitä, kukaan ei halunnut sanoa mitään nautoja vastaan. EU:n ympäristöasioista vastaava komissaari ei hänkään. Mona Sahlin on omahyväinen, varsin keskinkertainen poliitikko, ei hänellä ole edes koulupohjaa. Silti hän pysrkii uudeksi pääministeriksi.
Naudat ovat kyllä ihan sympaattisia olentoja. Kaikki maito, mitä ne tuottavat, varsinkin rasvaton maito ja juusto, voi voi.
Pötypuhetta tuo lehmien röyhtäily on edelleenkin. Lehmien röyhtäily on osa luonnon kiertokulkua.
VastaaPoistaSe että lehmä otetaan syntipukiksi ja ihmisen itsensä aiheuttamat laajat seuraukset kasvihuonepäästöille vaietaan kuoliaaksi on... on... sikamaista.
Ei ollenkaan pötyä. Karjankasvatuksen osuus kasvihuonekaasuista on FAO:n mukaan 18%, eli enemmän kuin liikenteen. Veteraaniurheilija sekoittaa asioita: karjankasvatus on ihmistoimintaa, ei Brasiliassa olisi entisten metsien paikalla miljoonia ja miljoonia lehmiä luonnostaan. Lehmä ei ole mikään "syntipukki", syy on teollisen mittakaavan lihantuotannossa.
VastaaPoistaAllaolevasta linkistä:
"When emissions from land use and land use change are included, the livestock sector accounts for 9 percent of CO2 deriving from human-related activities, but produces a much larger share of even more harmful greenhouse gases. It generates 65 percent of human-related nitrous oxide, which has 296 times the Global Warming Potential (GWP) of CO2. Most of this comes from manure.
And it accounts for respectively 37 percent of all human-induced methane (23 times as warming as CO2), which is largely produced by the digestive system of ruminants, and 64 percent of ammonia, which contributes significantly to acid rain.
Livestock now use 30 percent of the earth’s entire land surface, mostly permanent pasture but also including 33 percent of the global arable land used to producing feed for livestock, the report notes. As forests are cleared to create new pastures, it is a major driver of deforestation, especially in Latin America where, for example, some 70 percent of former forests in the Amazon have been turned over to grazing."
http://www.fao.org/newsroom/
en/news/2006/1000448/
Kyllä minun täytyy olla Matin puolella ja hyvää kaveriani Veteraaniurheilijaa vastaan. Katsopa vaikka tuo Ruotsin tv:n ohjelma.
VastaaPoistaKyllä Matti taisi lyödä luvut pöytään, kun olisin juuri ollut kysymässä, että mikä on a) liikenteen ja b) karjan osuus ja c) mikä on karjan osuus nykyään verrattuna siihen mikä oli karjan määrä vaikkapa sata vuotta sitten.
VastaaPoistaEli olisin siis korostanut, että liikenne ei ilmiönä ole vähemmän haitallinen kuin karja, ja että jos jotain pitäisi ottaa annettuna, niin, se ei ainakaan olisi liikenne.
Mutta taisin unohtaa tämän globaalin kapitalismin aspektin, missä kehitysmaissa tuotetaan länsimaita varten suuret määrät mitä tahansa, kuten esim. tässä tapauksessa naudanlihaa. Toinen tällainen länsimaita varten tuotettavahan on biopolttoaine, jonka vahingollisuudesta juuri taisi olla lehdissä, oliko se tänään vai eilen.
Mutta siltikin kai seuraava vaihe olisi tutkia, mikä olisi karjan ekologinen kestävyystilanne juuri Suomessa, koska Suomessa karjaa on pidetty niin kauan kuin täällä on ollut maanviljelyyn perustuvaa asutusta, ja jatkossakin, jos pyrittäisiin luonnonmukaisuuteen, karjalla ehkä olisi joku osuus. Voitaisiinko silloin päästöihin vaikuttaa esim. lannan oikealla käsittelyllä?
(Nythän kai EU luokittelee lannan ongelmajätteeksi eikä potentiaalisesti hyödynnettäväksi resurssiksi, vaikka esim. kiinassa kai on kehitteillä suuria biokaasusysteemejä.)
Asia on hyvin mielenkiintoinen. Sallitko minulle muutaman lisäpalstamillimetrin erinomaisessa blogissasi?
VastaaPoistaJos nyt ihan järkevästi katsoo asioita, niin eiköhän maapallon suurimmat ongelmat ole nähtävissä jossakin muualla kuin karjataloudessa?
Lehmien röyhtäilyn ja piereskelyn edelle menee mielestäni öljyn ja muiden uusiutumattomien luonnonvarojen loppuminen sekä ihmisen tekemät tuhot luonnolle. Lehmä sentään on uusiutuva luonnonvara. Tuo Matin mainitsema karjankasvatuksen 18% osuus kasvihuonekaasuista voi toki pitää paikkaansa, mutta yritin jo ensimmäisessä kommentissani korostaa, että kyseessä on luonnon oma kiertokulku. Se että nyt syytetään lehmiä tuntuu jotenkin irvokkaalta.
Olisikohan noiden lehmien ajojahdin takana löydettävissä esim. elintarvikepolitiikkaa tai tarkoituksenhaluista kiihkoa kääntää päähuomio epäolennaisiin asioihin?
Mitäköhän siitä tulisi jos me kaikki ihmiset maapallolla rupeaisimme vegaaneiksi? Voi sitä ihmismetaanikaasun ja muun kaasun haittaa jos lähes 7 miljardia ihmispoloista päästelisivät niitä käytettyjä papujaan, kaalejaan ja leipiään ulos ilmakehään!
Voihan tässä Ruotsin TV:n toimittaja olla ihan hyödyllinenkin kaveri. Näin kääntyy päähuomio ainakin hetkeksi pois noista todellisista ihmiskuntaa tuhon partaalle vievistä uhista, jotka jo aluksi mainitsin. En ole nähnyt ohjelmaa. Aion katsoa ohjelman. Palaan takaisin.
Toivottavasti keskustelu jatkuu.
Vaikka piereskely nyt vähenisi 82 %, niin eikö (noin 6,7 miljardin vuoden päästä) käy silti niin, että aurinkomme "jyrää meitit"...?
VastaaPoistaVeteraaniurheilija:
VastaaPoistaKyllä nuo lehmät Matin esittämien lukujen perusteella näyttäisivät vahvasti olevan yksi osa sitä nimenomaan todellista uhkaa, jonka näyttäisi aiheuttavan tämä Suomessakin hiljan vierailleen Immanuel Wallersteinin määrittelemä maailmansysteemi.
Öljyn loppuminen (mikä on itse asiassa varmaan hyväkin, että loppuu) ja ihmisen aiheuttamat tuhot luonnolle ovat vain saman ongelman toisia osa-alueita, ja tämä lehmäongelma yhtä lailla yksi osa siitä.
Mutta pointti (toivottavasti?) on siinä, että syypäitä eivät ehkä ole yksittäisten pienviljelijöitten lehmät, koska niitä on aina ollut (tai tietysti niitäkin on nykyään enemmän), vaan (toivottavasti?) juuri tämä suurteollinen maatalousbisnes, jonka osana myös yhtä lailla tuodaan Brasilian sademetsistä ruuaksi soijaa suomen sioille.
Jatkan vielä edellisestä:
VastaaPoistaTämä "lehmien ajojahti" pitää siis nähdä asiayhteydessään, ei niin, että tapetaan kaikki lehmät ja jatketaan öljyn polttoa ja autolla ajoa, vaan kumpaankin asiaan, ja moneen muuhuun pitäisi saada puututtua.
Tai niin kuin Jared Diamond märitteli teoksessaan "Romahdus": suuria ympäristöongelmia on yhteensä niin ja niin monta (olikohan se 12), joista jokainen on niin vakava, että suurin ongelma on jos yksikin niistä jätetään huomiotta.
(TJSP, nyt en jaksa muistaa siteerata enää tarkasti näin myöhään yöllä.)
Eli esim. ilmastonmuutosta vastaan ei tulisi taistella keinoilla, jotka aiheuttavat esim. biodiversiteetin tuhoutumista (kuten palmuöljy, joka tosin taitaa aiheuttaa myös kasvihuonepäästöjä).
Matti kyllä varmaan hallitsisi nämä asiat paremmin, mutta yritin nyt jotain muotoilla tähän.
loistava kuva :)
VastaaPoistaTässä tulee mieleen Huovinen ja Ajattelija, joka pohti tiedemiehiä laskutikkuineen. Miten ne nyt sen syntyvän metaanikaasun määränkin tietävät? Ohjelmassa oli kuva lehmästä, jolla oli kyljessä luukku. Uskoisin, että nokkela tiedemies pystyy kyllä mittaamaan luotettavasti.
VastaaPoistaItse ajattelin pienviljelijän poikana, joka on kasvanut lehmien vieressä, että Suomen täytyy olla poikkeus, mutta ei se ole. Kasvihuonekaasut leviävät ilmakehään. Varmaankin nykyisessä tehomaataloudessa myös nautojen rehua tuodaan maahan?
Todella panee ajattelemaan, että karjankasvatus on suurempi ongelma kuin liikenne, josta sentään huviliikennettä on suuri osa, kuinka suuri en tiedä, mutta veikkaisin reilusti yli puolta.
Voin hyväksyä tämän Anonyymin ajatuksenkulun osana kaikkia niitä muita ihmisen tekemiä ilmakehää tuhoavia toimenpiteitä:
VastaaPoistaMutta pointti (toivottavasti?) on siinä, että syypäitä eivät ehkä ole yksittäisten pienviljelijöitten lehmät, koska niitä on aina ollut (tai tietysti niitäkin on nykyään enemmän), vaan (toivottavasti?) juuri tämä suurteollinen maatalousbisnes, jonka osana myös yhtä lailla tuodaan Brasilian sademetsistä ruuaksi soijaa suomen sioille.
Ongelmahan tässä ei ole lehmä sinänsä, vaan se tapa millä lehmiä pidetään. Suurissa tehonavetoissa lannasta tulee lietelantaa, mikä ei maadu vaan mätänee tuottaen metaania. Tämä on se ongelma, ei lehmä sinänsä! Jos lehmiä pidettäisiin edelleen pieniä määriä per talous, annettaisiin niiden elää kunnolla kuivitetuissa karsinoissa ja kompostoitaisiin lanta kuivikkeiden seassa, päästöjä olisi paljon vähemmän. Ongelmana on siis nykyinen tehomaatalous, ei se, että lehmiä on olemassa!
VastaaPoistaJatkan vielä, että ei ole mikään ihmekään että lehmät pierevät ja röyhtäilevät jos edes murto-osa tästä artikkelista
VastaaPoistahttp://www.motherearthnews.com/
Sustainable-Farming/2008-02-01/
What-You-Need-to-Know-About-the-Beef-
You-Eat.aspx
on totta! (yhdistäkää linkit osat toisiinsa...) Jos lehmille todella syötetään suurin piirtein tahansa styroksia ja teurasjätettä oikean, lajille tyypillisen rehun sijaan, ei ole mikään ihme jos ruuansulatus kenkkuilee. Tässä lehmäjupakassa olisikin hyvä selvittää mikä on oikeasti lehmän osuus ja mikä on lehmän eläinrääkkäyksen rajoja hipovan kohtelun osuus maailmalla. Samalla voisi selvittää, kuinka paljon lehmästä tulee päästöjä, kun sitä ruokitaan mahdollisimman luonnonmukaisesti ja lanta kompostoidaan turpeen, oljen ja muun kasvijätteen seassa. Olen aika varma siitä, että ero tehotuotantolehmään on huikea!
t. anonyymi 2
Olisi mukava oikeastaan tietää,mikä on lehmän sisältä kaasuina tulevan metaanin osuus päästöistä.
VastaaPoistaKyllä minä ainakin pärjäisin vielä vähemmällä naudanlihalla. Onko niitä pientiloja enää edes olemassakaan, vai ovatko kaikki suomalaiset tilat jo tehotuotantoa.
Kysyin tästä lehmien piereskely- ja röyhtäilyasiasta biologi Jari Kolehmaiselta. Hän sanoo mm. näin:
VastaaPoistaMaailmanlaajuisesti tarkasteltuna kaikista ihmisen toimintojen (mukaanlukien maatalous) tuottamista kasvihuonekaasuista 14 % on metaania.
Lehmistä suolistokaasu metaania vapautuu lehmien piereskellessä ja erityisesti röyhtäillessä. Lehmien osuus kaikista maapallon kasvihuonekaasupäästöistä on 4 %.
Metaania on ilmakehässä vain 0,0002 %. Yksittäinen metaanimolekyyli seurannaisvaikutuksineen on kuitenkin noin 23 kertaa (eri laskelmissa 20-24 kertaa) niin voimakas kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.
Niinpä koko karjatalouden maailmanlaajuinen lämmitysvaikutus (vaikutus kasvihuoneilmiön kiihtymiseen) on noin 18 %, kun liikenteen vaikutus jää 13,5 %:iin.
Tarkkaan ottaen lehmät eivät siis tuota niin paljon kuin 18 % kaikista kasvihuoneilmiötä pahentavista kaasuista, mutta karjatalouden (lähinnä lehmien) vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen voi joidenkin laskelmien mukaan olla jopa tämä 18 %.
Lehmien metaanipäästöjä voidaan vähentää ottamalla metaani talteen ja käyttämällä se biokaasuna. Lisäksi pitäisi kiinnittää huomiota lehmien oikeaan ruokavalioon. Ulkomailla on kehitelty myös pilleri, jonka avulla lehmien metaaniröyhtäisyjä on mahdollista vähentää.
Kannattaa huomata myös se, että maan peittäminen vedellä synnyttää aina metaanipäästöjä (suoltakin syntyy suokaasua, metaania). Niinpä esimerkiksi riisinviljely on paha metaanin tuottaja. Riisikilon tuottamisessa syntyy noin 40 kertaa niin paljon metaania kuin perunakilon tuottamisessa.
Aina kasviravinto ei siis välttämättä olekaan luonnon kannalta hyvä valinta! Lähellä tuotettu luomuruoka on erinomainen valinta, mutta paljon metaanipäästöjä aiheuttava ja kaukaa kuljetettava riisi ei!
Lisätietoja metaanista:
http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/perusteet/
kasvihuonekaasut/metaani.html
http://www.guardian.co.uk/environment/2007/mar/
22/germany.climatechange
http://www.virtualcentre.org/en/library/key_pub/
longshad/A0701E00.pdf
Nautaeläimen hiilitase on nolla! Jos näin ei ole, on keksitty ikiliikkuja, laite (eläin) joka tuottaa hiiltä tyhjästä!
VastaaPoistaKasvatettu rehu sitoo ilmakehästä hiiltä. Nautaeläin syö sen. Maksimi hiilipäästöt ovat siis sen mitä tuo rehu sisälsi. Itseasiassa pienemmät, jos esim nahka käytetään vaatteiden ja kenkien valmistamiseen. Niistä hiili vapautuu vasta kun ne palavat tai lahoavat.
Koko maatalouden päästöissä keskitytään epäoleelliseen (tästä mm. vihreille pyyhkeitä). Oleellista on se miten uusiutumattomat energiamuodot voitaisiin korvata uusiutuvilla, koska muilta osin maatalouden hiilitase ON NOLLA. Kaikki muu on vouhotusta, eikä tuota toivottua tulosta.