Oliko onnistunut ostos?

Lähdin autolla Kemiöön, se tarvitsee liikuttamista, ettei jumitu. Muuten olisin mennyt pyörällä, kun on pyöräkeli, mutta ajattelin tehdä ostoksia ja hakea kirjoja. Takaisin tullessa oli mukana kahdeksan Tove Janssonin kirjoittamaa kirjaa ja paljon ostoksia. Saparo-Kirppiksessä silmiini sattui hienoa suomalasta muotoilua oleva valurautapata. Se on Rosenlewin, Sarpanevan suunnittelema, siinä on irrallinen kapula, jolla sitä voi nostaa ja varsinkin kantta. Malli on aikoinaan ollut paljon kuvalehdissä. Minusta tämä pelkkä valurautapintainen on parempi kuin emaloitu. Kannen alapinnassa tosin emalia on. Kuusikymppiä se maksoi, mutta pyysin alennusta ja sain 50:llä. Siihen varmaankin sopii juuri kokonainen kananpoika, mistä Blogisisko kirjoitti ja malli on sellainen, ettei se pissaa hellalle. Yhdellä eurolla sain matalan valurautaisen pannun, joka kaipaa puhdistamista. Siinä voi lämmittää vaikkapa tacosia tai paistaa leipää levyllä.
Tien laidassa odotteli bussia eräs jätkä, joka ei ollut muistanut koukata kaupan kautta. Tarjosin hänelle kyytiä. Aikaisemmin en ajatellut kovinkaan kauniisti siitä kaverista, joka oli työkkärissä aikoinaan haukkunut minua ja joka kerran leikkasi poikki jatkojohdon, jolla vedin virtaa pesutuvan ikkunasta edelliseen autooni, joka oli susi, eikä suostunut käynnistymään edes kesäkuumalla ilman lämmittämistä. Samasta kaverista kerrottiin joku vuosi sitten, että hän oli mennyt kauppaan ilman rihman kiertämää ja kun hänelle ei myyty, olisi tullut takaisin puukon kanssa. Hän on saanut asua asunnossaan, sossu varmaan maksaa. Luulen, että hän on usein mielisairaalassa hoidettavana. Nyt hän oli ihan asiallinen ja kiitteli kyydistä.

Ostin myös pullon Koskenkorvaa ja laatikkoviiniä. On aivan totta, että niitä ei malta ottaa vain yhtä ryyppyä vaan tulee otettua useampi. Karpalot antavat hyvän maun viinalle, mutta en ole malttanut antaa niiden seistä kuukautta. Pekka Puska sanoi radiossa/oikeastaan tv:ssä, että suomalainen ottaa vain yhden ryypyn, mutta sen jälkeen hän onkin eri ihminen ja ottaa useampia.

Kemiöstä saa vihanneksia halvemmalla. Ostin minitomaatteja tertuissa. Niissä on oikea maku. Ostin suippoa, makeaa paprikaa, kurkkua, valkohomejuustoa, kylmäsavustettua lohta, jossa oli punainen lappu, kahdenlaisia hyviä omenoita, appelsiinia. Egyptiläiset napa-appelsiinit ovat tosi hyviä. Herkuttelija minä olen luonteeltani. Kyllä työttömänkin pitää voida. Kun asuu halvalla ja on pitänyt talteen hyvän päivän aikana, rahaa riittää.

Sisar soitti, kun olin kaupassa ja sanoi epätoivoissaan, että Google on ihan kauhea. Hänelle oli arvatenkin tullut aloitussivulle iGoogle, personoitu sivu, jossa ei näkynyt mm. tuttua kuvahakua. Jostain syystä näin joskus tapahtuu. Miten niin fiksu ihminen voi olla noin rajallinen, kuin hän on tietokoneasioissa. Muuten hän vielä on ihan kunnossa. Hän on lähiönsä kirjastoa vapaaehtoisvoimin pitävässä yhdistyksessä mukana ja vaikuttaa olevan se taustapiru, joka asioita hoitelee. Nytkin hän oli masinoimassa uutta puheenjohtajaa, kun entinen on jo dementoitunut. Näin näille vanhoille käy, menossa on jo toinen saman tyyppinen tapaus. Hän valitsee kirjatkin. Nyt hän oli kirjoittanut sihteerille vuosikertomuksen ja luottamuksellisesti kertoi joutuneensa muuttamaan paljon, vaikka ko henkilö on toiminut opettajana. Sisareni on sentään aikuisena ruotsia oppinut, sen lisäksi mitä kesken jääneessä oppikoulussa. Hänen mielestään ruotsalaiset eivät osaa kielioppia. Mutta kova työ oli puhelimessa eilen neuvoa, miten liitetiedosto lähetetään sähköpostissa, hänelle kun sattuvat kaikki mahdolliset virheet - ja tässä oli kyse jo kolmannesta kerrasta tehdä proseduuri. Kärsivällisyyteni ison sisaren töppäilyjen edessä pakkaa kyllä loppumaan ja ääneni kohoamaan. Siskoa kyllä nauratti, kun sanoin, että on mukava komentaa isoa siskoa. Hänellä on onneksi niin hyvä itsetunto, ettei siitä ole hänelle haittaa.

Hah hah, luin netistä, että tällaisen alkuperäisen padan hinta on Suomessa ja Ruotsissa 200-300€. Näitä tulee uustuotantoon, mutta minusta se ei ole hyvä kun pata on sisältä emaloitu. Paljon näkee myös punaisia Sarpanevan patoja, jotka ovat mustaa myöhäisempiä.