15.2.08

Joka muumeja lukee, se muumeista puhuu

Laitan tähän myös suomeksi iki-ihanan syyslaulun sanat. Minulle ne puhuvat ikääntymisestä ja siitä haikeudesta, mitä elämän syksy tuo mukanaan. Ruotsinkielinen alkuperäisteksti enemmän. Skynda dej älskade, skynda att älska... enemmän kuin Kiirehdi rakkain, jos rakkaus kutsuu... Muumilaulut ovat kuunneltavissa (ei täysinä versioina) tässä osoitteessa suomeksi ja ruotsiksi.(editori ei toimi nyt)

Syyslaulu:

Kotimatka pitkä niin, ei vastaantulijaa,
illat sammuvat kylmään hämäryyteen.
Jo tule lohduttamaan, synkkä mieli pujahtaa
syksyiltani yksinäisyyteen.

Kas, pimeähän saa sitä ajattelemaan,
mitä muuten ei muistaisi lainkaan.
Nyt muistan miten paljon tehdä tahdoinkaan,
miten vähän siitä aikaan sainkaan

Kiirehdi rakkain, jos rakkaus kutsuu
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu
pois kesän kukkaset syksy vie

Etsin jotain mikä meiltä unohtunut on,
minkä löytää mä avullasi voisin.
On kesä lyhyt niinkuin haave saavuttamaton
siitä mikä ois voinut olla toisin.

Kai tulet pian ennenkuin pimeään mä jään,
eihän kaikki kai ole mennyt hukkaan.
Jos löytäisimme toisemme silloin ehkä nään
keinon, jolla vielä kaiken saamme kukkaan.

Kiirehdi rakkain, jos rakkaus kutsuu
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu
pois kesän kukkaset syksy vie.

Syksyn tuuli mukanaan vie kesän muistotkin,
nyt jo turhaan sä kysyt minne vie tää.
Nyt rakastan kai vähemmän kuin ennen rakastin,
mutta enemmän kuin koskaan saat tietää.

Nyt majakat me näämme, kun myrsky raivoaa,
tuuli vaahtopäiden äänet tänne kantaa.
Ja tärkeintä on sydämmemme ääntä noudattaa
ja kaikkemme toisillemme antaa.

Kiirehdi rakkain, jos rakkaus kutsuu
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu
pois kesän kukkaset syksy vie.

2 kommenttia:

  1. Tämä on yksi lempilaulujani. Myös toista muumilaulua rakastan. Se menee jotenkin näin:

    Vaikka julmuutta täynnä on maa
    vaikka tuhoa kohti se käy,
    kun sua vain mä saan rakastaa
    niin ihmisten tuskaa ei näy.
    On jossakin onnemme maa
    ja meitä se vain odottaa.
    Nyt korpien kätköissä on
    kukka rakkauden kuihtumaton.

    Muumimamman maailmaan
    ihanaan, turvaisaan
    Nukku-Matti johdattaa
    unimaahan matkaajaa.

    Sinun rakkautes voi karkoittaa
    kaiken hädän ja ahdistuksen.
    Sinun kanssasi teemme me maan,
    jossa kaikki on kimaltavaa.
    Kätes sun pommisuojani on,
    sinä linnoitus vankkumaton.
    Sinun sylissäs voin unohtaa,
    sinun suudelmas mun rauhoittaa.

    Muumimamman..."

    On siinä vielä kolmaskin säkeistö, mutta kaikkea en ehtinyt kirjoittaa, kun kuuntelin sitä radiosta.

    Taisi Anki laulaa sen.

    VastaaPoista
  2. Kello on vaikka mitä :) ja huomenna suunnistan siskoni synttäreille. Valvoin, koska maalasin hänelle kortin, jossa kissaperhe makaa vuoteessa tilkkutäkin alla. Olen 51-vuotias ja aloin maalata akvarelleja, satukuvia viime syksynä. Tämä vain pikkuriikkiseksi taustaksi sille, miksi kaikki tekstisi (luen muuten ihan liian harvoin blogeja, jotka olen linkittänyt omaan blogiini)ihastuttavat minua.

    Minäkin olen viime aikoina miettinyt entistäkin enemmän ajan nopsaa kulkua ja yritän käyttää sen hyvin.

    Tällä kerralla luin muumilaulujen sanat ja kirjoituksesi Toven kirjoista.

    Kiitos niistä. Kosketit taas minua :).

    t. NeitiKaAOS

    VastaaPoista