Joskus huvittaa, kun radio on usein päällä nykyään ja tulee selkouutiset. Niissä tosiaan väännetään rautalangasta ja selitetään. Ehkä sitäkin tarvitaan. Ei passaa paljon olla ns. idiomaattisia ilmauksia, jotka vasta ovat kielen suola. Itse muistan kuinka vaikeaa tosiaan ruotsinsuomalaisten koululaisten oli ymmärtää sen tyyppisiä ilmauksia. En oikeastaan osaa tarkkaan erottaa mikä on sanonnan, sananparren ja sananlaskun ero, enkä tässä vaiheessa lähde hakemaan apua. Joitakin, uskon, selkokielen ärsyttävän suuresti: tarvitseeko kaikkea noin tarkkaan jauhaa.
Sananparret ja sananlaskut netissä ja yleensäkin kansanperinne? Muistan kuinka lapsena luettiin ns. arvoituksia ja huviteltiin, arvaako toinen. Sananlaskujen ja arvoitusten maailma oli niin agraarinen ja sitäkin vanhempaa. Kieli on tosin säilönyt melkoisen määrän historiaa. Olisi tosiaan tarvetta selitysteoksille ja etymologisille sanakirjoille. Ruotsin Akatemian Sanakirja on tehnyt ratkaisun, että se tarjoaa ilmaiseksi netissä hakemistoa, josta pääsee näihin sana-aarteisiin tutustumaan, kunhan tuo jättiurakka joskus valmistuu, niin mukana ovat lähes kaikki mahdolliset sanat. Enpä edes sitä usko, kaikki suomenruotsin sanat sinne tuskin edes kaikki yltävät. Osa niistä on varmaankin tullut suomesta jonkinlaisina "käännöslainoina" ja jopa suoraan siirrettynä, mutta osa saattaa olla paljon vanhempaa perintöä, josta ruotsin yleiskieli on jo luopunut. Kielitiede on tosi mielenkiintoista. Nyt tällä järjellä ja jos olisin nuori, harkitsisin sen opiskelemista, mutta kouluikäisenä, kun mielessä oli kokemus lauseenjäsentämisen ja muunkin kieliopin ikävyydestä ja pelko siitä, että edessä olisivat olleet tuskastuttavan ikävät opinnot, en lähtenyt lingvistiksi opiskelemaan. Käytännössä olen kuitenkin ikäni kieliasioista harrastanut, niin että olisi pitänyt.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus eli Kotus on nimi johon on törmännyt. Kävin sen nettisivuilla ja sieltähän löytyy taas paljon kiinnostavaa materiaalia. Osa kuuluu laitoksen ja tutkijoiden intranettiin, osa on siirretty kaupallisten toimijoiden kanssa maksunalaiseksi ja se ei oikein agendaani kuulu. Mutta osaa saanee kuka tahansa netinkäyttäjä-diletantti tutkia. Sieltä löytyy esimerkiksi ihania sananparsia. Entäpä suomalaisen kirjallisuuden klassikot. Kaiken kaikkiaan oikea aarreaitta. Tietysti toivoisi kainosti, että hyvät viranomaiset antaisivat vielä enemmän ilmaiseksi. (Tuo hyvät viranomaiset on muistuma: Tytär kirjoitti pienenä kirjeitä, jotka alkoivat: Hyvät viranomaiset...)
Olen toki nähnyt kirjakaupoissa etymologisia sanakirjoja. Wikisanakirjojen kahvihuoneessa on paljonkin tietoa tekeillä olevista hankkeista. Paljon olisi mahdollista tehdä maallikkonakin vapaaehtoistyötä. Ruotsalainen Tyda-sanakirja toimii kai aika hyvin englannin ja ruotsin välillä. Ilmainen sanakirja kai on vielä aika suppea. Projekt Runebergissa on saatavilla etymologisk ordbok vuodelta 1922.
Sananlaskuja, sananparsia ja arvoituksia ovat yksityisetkin keränneet (ja keksineet) Tässä on muutamia hätäisesti googlattuja.:
Äidin sananparret
Pappanetin sananlaskut
Arvoituksia Museoviraston arvoituksia
Kielihistoria on tosiaan kiinnostavaa. Itsekin olen jälkeenpäin miettinyt, että juuri sitähän minun olisi pitänyt opiskella. Kaksi vuotta sitten sain mieheltäni upean joululahjan: suomen kielen etymologisen sanakirjan. On ollut ahkerassa käytössä. Joskus kun kävin kirjakaupassa vuosia sitten katsomassa joitakin kielihistorian kirjoja niin ne olivat ihan hillittömän kalliita.
VastaaPoistaKielten historia, puheen historia ja kirjoituksen historia kiinnostaa minua laajemminkin. En millään meinaa uskoa todeksi paleoantropologien väittämää, että varsinainen puhe olisi ollut mahdollista vasta n. 40 000 vuotta. Se tuntuu niin lyhyeltä ajalta.