Lähden kohta pyöräilemään kylälle äänestämään. Tuntuu epämukavalta, kun en juuri tunne ketään ehdokasta. Äänestän puoluetta ja pistän ehdokkaan sattumalta. Mitä se sitten käytännössä merkitsee, en tiedä. Varmaan muutan pian pois Keuruulta. Minua uhataan irtisanomisella ja erottamisella. Mukana yhdistyksen kirjeessä oli lakipykäliä, että olisin loukannut yksityisten intimiteettisuojaa. En edes usko siihen. Olen yleensä maininnut vain etukirjaimet, enkä enää pitkään ole edes esiintynyt nimelläni. Tietenkin sisäpiirin on mahdollista tunnistaa henkilöt.
Mielestäni asioiden kriittinen käsittely vaatii tämän tason julkisuutta. Olemme saaneet julkista rahoitusta ja useimmat elävät sosiaalisin tulonsiirroin. Kuitenkin yhdistys, (samoin kuin esimerkiksi suunnitteilla olevat yhteisökylät), esittää tarjoavansa uuden vaihtoehdon elää ja järjestää taloutensa, mikä suureksi osaksi perustuu kansalaispalkan luonteisiin avustuksiin. On kysymys julkisesta intressistä, mikä myös vaatii julkista keskustelua, kokemusten seuraamista ja arviointia. Myös ekoyhteisöllisyys on osoittautunut peräti ontoksi.
Minun intressini on kaiken aikaa ollut lähteä yhteistoimintaan ja yritteliäisyyteen. Luopua orjuuttavista tuista ja käyttää kunnolla, haltuumme uskottuja resursseja.
Lisäksi mukana on paljon taikauskoista uususkonnollista ainesta. Uskomushoitoja, salaliittoteorioita, ennustuksia katastrofeista. Myös new age vaatii kriittisyyttä; silläkin kritiikillä on yhteiskunnallinen tilaus. Uskomushoidot ovat jossakin tapauksissa vaarallisia.
Luulen, että lakipykälissä on myös kohdat, joihin media vetoaa, kun sitä syytetään yksityisyyden loukkauksista. Julkinen intressi. Laki on tietenkin kuin se luetaan. Olkoon tämä vaikka koetinkivi yksityiselle kansalaisjournalismille.
En ole vielä päättänyt, mitä teen: ryhdynkö käräjöimään. Haen tietenkin ensi sijaisesti sopuratkaisua. Mukana on vielä lisäksi rahaa, jotka olen lainannut tälle yhdistykselle. En lähde ilman niitä ainakaan.
Sananvapaus on minulle sellainen arvo, jonka puolesta olen valmis taistelemaan.
Pankin moraali
Tapasin eilen ex. naapurin. Hän on invalidisoituneena nuorena suuren uusperheen päänä, jos niin voi sanoa, ryhtynyt rakentamaan. Kukaan ei perheessä tee ansiotyötä ja kaikilla jäsenillä on paljon invalidisoivia sairauksia. Jos mukana ei ole perintörahoja, kysyn pankin moraalin perään. Onko se tehnyt eettisesti oikein lainoittaessaan omakotitalorakennustyön, kun objektiivisesti katsoen näyttää äärimmäisen vaikealta perheen selvitä lainoista, jos takana ei ole varakasta sukua.
Puhuimme tämän toverin kanssa, kuinka yritteliäisyys on tahdosta kiinni. Itse asiassa hän on repimässä vähäisestä terveydestään irti aikamoista suurtyötä, kun meitä on ekokylässä paljon enemmän terveitäkin ihmisiä, jotka emme saa aikaan juuri mitään muuta kuin päivästä päivään elämistä. Sanoin, että hänen kohdallaan on kyse pesänrakentamisesta. Hän tekee itselleen ja omalle perheelleen. Nostan hattua ja toivotan onnea mahdottomalta tuntuvaan urakkaan. Firma on pysyttänyt hirsikehikon ja nuori invalidimies alkaa sisärakennustyöhön, kun ensin tekee katon.
Tsekkasin kolmen puolueen ehdokkaat. Yli 50 ehdokasta tunsin vuosien varrelta, toiset paremmin, toiset ihan satunnaisen keskusteluyhteyden perusteella. Ei se valinta silti helppoa. Ole. Monet tutut ovat nykyään väärissä puolueissa.
VastaaPoistaTere
VastaaPoistaVai semmottii suunnittelloo kiittämättömät. Yhdyn täysin näkemykseesi sananvapaudesta eli sinulla on oikeus kertoa asiat niin kuin ne on. Olet pyrkinyt välttämään turhaa tunnistettavuutta muuttamalla nimet, jonka seurauksena juttujen julkisuusarvo ei ole kyläjuoruja kummoisempi. Elämme muuttuvassa maailmassa, jossa esiintyy ajoittain uusia ilmiöitä. Blogit on verrattain uusi ilmiö, eikä voida vaatia, että ihmiset ei voisi kirjoittaa blogeissansa toisista ihmisistä; yksityisyyden suoja ei yksinkertaisesti kata sellaista.
Kenties on sattunut jokin väärinkäsitys --- ehkä ihmiset ei tajua, että maailma on muuttunut nopeammin kuin he on käsittänyt ja että yksityisyyden suojalla tarkoitetaan lääkärien yms. viranomaisten kanssa tapahtuvien ja ilmenevien asioiden salassapitoa.
Noin muuten suuret kiitokset akateemisesta reportoinnistasi. Katson kirjoituksillasi olevan suuren yhteiskunnallisteoreettisen merkityksen, puhumattakaan ekoyhteisön johtajan henkilökohtaisten mietteiden historiallisesta arvosta.
Parasta kirjoituksissasi nimeomaan on ollut niiden viileän rauhallinen ja rehellinen raportointi. Hienoja hetkiä on helppo arvata ja kuvitella, mutta raportointisi arvo piileekin ekoyhteisön reaalitodellisuuden kuvailussa.
* * *
On suorastaan naurettavaa ja erittäin moukkamaista, jos roskasakin röyhkeys riittää heidän mielikuvitusmaailmassa tapahtuneiden olemattomien "paljastusten" perusteella tuomaan pöydällesi kopioita lakipykälistä, puhumattakaan siitä, että he veisivät typerää juttuansa yhtään pidemmälle.
Minä takaan sen, että sinulla on täysi tuki minun osaltani ja teen voitavani lyödäkseni murskaamalla ryttyyn kaikki roskasakin älyvapaat haihattelut tulkintoineen.
-Mikko Moilanen
Mikko
VastaaPoistaKiitoksia lämpimästä tuestasi. Se huojensi sydäntäni, sillä tarkoitukseni on ollut kirjoittaa ekoyhteisöasioista juuri siten, miten olet asian tajunnut. Analysoiden kykyni mukaan, mutta kertoen yksityisen ihmisen perspektiivistä, ei juoruja vaan arkipäivää. Minusta sellaisella voi olla arvoa jopa minkä tahansa yhteisöllisyyden kehittämisessä, puhumattakaan julkisiin varoihin luottavista ekoyhteisöistä.
Erottaminen tarkoittaa erottamista yhdistyksen jäsenyydestä ja irtisanominen asunnosta karkottamista ja lainaamieni rahojen takavarikointia.
Vuosia sitten olin yhdistyksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Siitä olen ollut erossa, koska en jaksa vuodesta toiseen samaa itsepetosta.
Olen suositellut lääkkeitä: työttömyskorvauksista asteittaista luopumista ja omien resurssiemme käyttöön ottamista ja todellista työn tekoa - juuri se tuntuu herättävän halua antaa minulle lähtöpassit.
Tosin olen antanut periksi ja lähtisin muualle, jos työ ja asunto löytyvät.En suostu säästöjeni konfiskaatioon. Paikka on rakas, koska tunnen tämän läpikotaisin ja tein kuusi vuotta kovaa työtä sen eteen. Mutta paikkaan ei voi kiintyä. Suomi on suuri ja täynnä yhtä hienoja ympäristöjä.Onhan minulla myös perhettä Ruotsissa enkä pidä itseäni mitenkään onnettomana. Paikka varmaan löytyy, vaikka iäkkäällä ja vähävaraisella ei ole kiljuvaa kysyntää. maalainen
Kyläjuoruilutasoisena minäkin pidän Maalaisen paljastuksia, kuten laajemminkin toimittajien hutkimia kirjoituksia. Olen mielenkiinnolla seurannut Maalaisen kommentointia ekoyhteisön asioista joita viime vuosina on leimannut ennenkaikkea ulkopuolisuus ja pessimismi. Osin sisäpiiriläisenä tiedän osan olevan tarkkoja havaintoja ja analyysejä, osan väärinkäsityksiä ja tietämättömyyttä, suurimmasta osasta en tiedä.
VastaaPoistaMaalainen: "Erottaminen tarkoittaa erottamista yhdistyksen jäsenyydestä ja irtisanominen asunnosta karkottamista ja lainaamieni rahojen takavarikointia."
VastaaPoistaTämä kuullostaa aika oudolta. Onko jokin pykälä, jonka mukaan, lähtiessään, tavalla tai toisella, menettää kaiken sijoittamansa (myös lainat) ekokylään?
-Mikko Moilanen
Ei se ihan niin ole, mutta sanotaan, että ei ole rahaa, mikä kyllä pitää paikkansa. Käräjöimään ei ole kiva ryhtyä ja se maksaa aina. JM
VastaaPoista