31.3.08

Utopistisia ajatuksia


Posti toi ulkomailta Ubuntu -käyttöjärjestelmän asennuslevykkeen. Minulla on pöydälläni roskiksesta poimimani kone, johon aioin sen asentaa. En osannut, ei tapahtunut mitään. Täytyy ostaa joku toinen vanha kone harjoitusmateriaaliksi. Olisin mielelläni kokeillut Linuxia. Vanha käyttöjärjestelmä on auttamattoman hidas tuossa roskiskoneessa. Kiintolevy ratisee ja kaikki toimet kestävät iäisyyksiä. Sain sillä kylläkin tällä kertaa yhteyden nettiin. Osasin aiemmin nopeuttaa omaa konettani, joka ei taidakaan olla lopussa lataamalla CCleaner-nimisen ohjelman, mutta tuo toinen ei taida nopeutua millään.

Ulkona on aika lämmintä. Näin ensimmäiset leskenlehdet, kävelin pari lenkkiä. Oli aivan pakko päästä ulos. Jos malttaisin olla syömättä liikaa, pääsisin lujaa. Viime päivinä askel on ollut hitaampi ja se johtuu liiasta syömisestä.

Tässä on pari linkkiä, joissa puhutaan perusopetuksesta ja tietokoneista. Jos luokassa on vain yksi tietokone, ei sillä juuri tee mitään. Olen sitä mieltä, että jo aivan perusohjelmillakin pystyisi tekemään asioita luovasti, jopa Power Pointilla ja wordilla. Web 2.0 tarjoaa aivan loppumattomat varastot hauskoja ja luovia asioita. Ilmaisohjelmia on paljon. Hesarin keskustelussa puhuttiin kuinka oppilaat pakkaavat mesettämään ja pelaamaan ja opeta siinä sitten jotakin. Mielestäni jopa mesettämisen, en tarkkaan tiedä mitä se on, tai jopa tekstiviestit voisi ottaa tietokoneopetukseen ja siihen voisi tuoda pedagogisia näkökohtia. Pitäisi tarttua siihen, mikä oppilaista on hauskaa ja lähteä kutomaan edelleen. Pelaaminen esimerkiksi. Aikansa pelattua, sitä ehkä voisi lähteä kehittämään ja vaikka ruveta suunnittelemaan pelejä. Siihenkin on jopa aivan ilmaisia ohjelmia, joista itsekin olen kirjoittanut.

En tiedä, sitten kun markkinoille tulee esim. Asus Ee PC (tai muita vastaavia). Hinnat saattavat jäädä johonkin 400-500 €:n tienoille. Ajatuskokeena olisi aivan mahdollista, että kaikista oppikirjoista luovuttaisiin, sillä kaikkeen on saatavilla tukea ja apua netistä, jos ei suomeksi, niin englanniksi ja englantiahan kouluissa opetetaan. Säästyneistä materiaaleista tulee aika pitkä penni. Ja jos olisi mahdollista ajatuskokeena kuvitella, että sen sijaan, että kodit, monet ovat todella varakkaita ja rahaa on, voisivat vaikka ostaa toisen puolen koneesta ja kunta toisen ja oppilas saisi sen koulusta lähtiessään. Pienikokoinen kone kulkisi kodin ja koulun väliä.

Jos niin on tarkoitettu OLPC:lle kehitysmaihin, miksei se onnistuisi kehittyneessäkin maassa. Opettajien asenteet ja koulutus olisi tietysti pullonkaula, mutta olihan kyse vain ajatuskokeesta. Harmi kun Suomen koululaitos on saanut PISA tulokset tuekseen ja kuvitellaan, että vanhalla pärjätään. Ei ne niin erinomaiset ole, selittäviä syitä on monia. Toiset ovat vieläkin huonompia.

Ei kommentteja: