Mökissä kaksi asukasta

Vanhempi halusi nukkua minun luonani pikkumökissä. Olin aivan varma, että siinä käy kuten pari vuotta sitten, kun minun piti hänet nukuttaa, lukea iltasatu jne. Hän sanoi silloin: Mene pois.

Mutta nyt kävi toisin. Sänky ei ollut ihan tarpeeksi leveä molemmille, mutta oli mukavaa kokea kevyesti hengittävä poju siinä luottavaisena vieressä. Tämä ehkä lupaa sitä, että vanhemmat voivat jättää hänet muutamaksi päiväksi luokseni, ehkä jo ensi kesänä. Veisin hänet melomaan intiaanikanoottia, kävisimme Turun seudun mukavissa paikoissa.

Poikien isä sanoo olevansa pohjattoman väsynyt. Hän ei kestä poikien riitoja ja reagoi selvästi siihen liian kovasti. Kahden lapsen hoitaminen käy työstä, vaikka heitä onkin kaksi vanhempaa. Mies kyllä osallistuu hienosti lasten hoitoon. Tyttärellä on nykyisin pitkät päivät. lapset ovat kyllä dagiksessa, mutta heti kun miehen työvuorot sallivat, lapset pitää noutaa kotiin, kunta vaatii.

Naapurin tutun pariskunnan vaimo on lopullisesti lähtenyt. Hän on tehnyt lähtöä jo pari vuotta. Vaimo on sosiaalityöntekijä, mies suomalaista lähtöä, eläkkeellä ja tekee pitkät päivät pimeää työtä. Perheessä on lievästi kehitysvammainen tytär. Mies oli ollut ilmeisesti naisen asiakkaana ja siitä oli syntynyt tuo hieman epäsuhtainen romanssi, mies työväenluokkaa, nainen sosionomi ja keskiluokkainen. Tyttäreni ja naapurin rouva ovat olleet hyviä kavereita ja ovat edelleenkin.

Mökissä nukkumisessa tulee tunne luonnossa olosta. Pensaiden oksat rapisevat kattoon, sade ja tuuli kuuluvat sisään. Ihan vieressä on muinaislinna, jossa jo kaksi kesää on laidunnettu lampaita. Vuorella oli aikaisemmin tiheä metsä. Se oli luontoreservaatti, josta ei saanut oksaakaan taittaa. Pari vuotta sitten puut kaadettiin kaikki puut aika törkeästi ja nyt kukkula on ruohottunut. Aita tehtiin työvoimapoliittisena toimenpiteenä ja rakentaminen kesti ja kesti. Nyt ruoho ulottuu johtimiin eikä se voi olla vaikuttamatta sähköaidan jännitteeseen, tiedän omasta kokemuksestani Keuruulta. Sähköaidan pitäisi mennä oikeastaan sellaisesta paikasta, että molemmin puolin voisi ajaa heinät moottorikäyttöisellä leikkurilla. Muuta konstia ei ruohoon oikeastaan ole. Sama juttu marjapensaiden ja omenapuidenkin kanssa, jos oikein helpolla ja rationaalisesti haluaisi päästä.