3.11.06

Kuoleman kuvia

Luin Donnerin vastailmestyneen Dödsbilder. Arvostelussa on sanottu paljon hienon kirjan ominaisuuksista. Donner kirjoittaa lähes aina esseensä oman henkilönsä kautta, mikä on minulle läheistä myös bloggaamisharrastuksen kautta. Hänessä on mennyt hukkaan lahjakas kansalaisjournalisti, sillä hän saa aina kirjoituksensa julkaistua.

Donnerista olen ajatellut, että hän on varsin keskinkertainen. Yleensä hän kertaa tosiasiat ja plattitydit, mutta onnistuu usein myös tuomaan esille sellaisia ajatuksia, joissa kokee ahaa-elämyksiä ja sitten paljon uusia. Hänen tietomääränsä on kunnioitettava. Hänen asenteensa on kyynisen ja alituisesti uteliaan elämänasenteen sekoitus. Hänen asenteensa työntekoon myös on minusta ihailtavaa ja samaistumista aiheuttavaa. Työnteko tuo elämään sisältöä. Silti hän on myös osannut nauttia elämästä, mikä ei ainakaan määritelmän mukaan ole kyynikon asenne.

Hän on selviytynyt syövästä ja lonkkaleikkauksista. On oikeastaan elämys nähdä Donner televisiossa. Keski-ikäisenä olen nähnyt Donnerin tv:ssä ja lehtikuvissa sileänä ja seksikkäänä uhmaamassa konventioita. Hän on näyttänyt erektionsa ja sikailunsa lehtikeisarin seurassa Gambiassa panemassa nuorta tyttöä, joka sittemmin kuoli. Nyt hän on rahiseva, ontuva, vanha ukko kasvoillaan sama satyyrinvirne, joka nykyään on kuin ruman pirun. Luin jo nuorena hänen kirjansa Terveenä sairaalassa ja olen lukenut suurimman osan hänen tuotannostaan. Hänen tuotantonsa on mittava laadussa ja määrässä, vaikka sitä vaivaa juuri tuo keskinkertaisuuden ja lahjakkuuden viehättävä sekoitus. Omaa rapistumistaan voi verrata julkisuusikonin vastaavaan. Minä myös ihmettelen omien ikätovereitteni vanhenemista, kuoleman väistämättömyyttä ja kaiken turhuutta, joka kuitenkin tuo paradoksaalista arvoa elämään.

Donner on perinyt ja hankkinut lahjoillaan itse todella paljon elämässä, mielenkiintoisia ystäviä, kauniita seksikumppaneita, loistavia työpaikkoja, mikä tietenkin on päinvastaista kuin minulla, mutta jotakin samaa silti on. Olen myös kokenut paljon, saanut seksiä, vaihtanut työpaikkoja ja asuinseutuja, kokenut perhe-elämää ja hankkinut ihan riittävästi maalista mammonaa, saanut tietoa ja sivistystä enkä ainakaan ole vielä kokonaan ukkoutunut. Donner on idolini.

Ei kommentteja: