2.10.06

Kirjoitan harrastuksesta

Juuri kun olin mukana kuorossa valittamassa yleistyvää välinpitämättömyyttä ja narsismia, (En aloittanut vaan sen teki Ikkunaiines), kasvaa meemi, jossa kehotetaan linkittämään hyviksi katsomiinsa, mutta alle 25 tilaajan blogeihin. Kun näitä listoja sitten lukee, niin saa nyökytellä, tosiaan, hyviä ovat. Blogeissa on suunnattoman paljon lahjakkuutta ja sanomisen iloa. Luulisi, että kun blogien määrä kasvaa, riittää kaikille lukijoita, mutta taitaa olla toisin päin. Varmaan tälle voisi laatia matemaattisen kaavankin. Informaatioähky on saapunut tähänkin harrastukseen. Ei pysty, muullekin pitäisi jäädä tilaa. Runsauden pula on kuitenkin mukavampaa kuin niukkuus, jota mielestäni oli vielä blogikirjoittamista aloittaessani. Tuuli ulvoi autioilla kaduilla, ovi narahti, mutta ketään ei näkynyt.

Itse tiedän olevani sivullinen, sosiaalisesti rajoitteinen, vanha mies, mutta osallistun mielelläni tällaiseen ilmiöön, jossa voi pysytelläkin sivullisena. Pohdiskeleva liftari on pohdiskellut myös blogiharrastusta. Hän on lukenut Majavan blogitutkimuksen ja hoksannut töihin pyöräillessään, että kyse on varteenotettavasta harrastuksesta. Pyörällä tai mopolla minäkin saan joskus oivalluksia. Hän pohtii erilaisia bloggaamismotiiveja. Koskaan tällaiset jaottelut eivät varmaankaan peitä kaikkea. On useita motiiveja. Kukaan ei ole ihan yksiulotteinen. Tiedottajat ja kirjailijat, on varmasti hyvä jako. Ero harrastajan ja ammattilaisen välillä on varmaankin ihan veteen piirretty. Moni eläisi mieluummin kirjoittamalla kuin leipätyössä, niin minäkin, mutta taidot eivät riitä tai sitten elämä yleensä on ajanut sivuraiteille.

Tuttua on liftaajan pohdinta harrastuksen institutionalisoimisesta. Itsekin esitin samantyyppisen ehkä vuosi sitten.(En ryhdy hakemaan)

Lainaus:

"Jos blogistan on valmis tunnustautumaan saman lajin harrastajiksi, avautuu muuten myös mahdollisuus järjestäytyä ja ryhtyä hakemaan kulttuurin ja harrastustoiminnan tukemiseen tarkoitettuja rahoja valtion, maakuntien ja kaupunkien (sekä EU:n?) kassasta. Näillä rahoilla voisi saada ammattilaisia puhumaan blogipiknikeille ja kaikenlaista muuta pientä kivaa, vaikkapa palvelintilaa ja kaistaleveyttä. Luovaa taloutta hehkuttavassa maassa kirjoistusharrastukselle löytyy takuulla tukijoita, kunhan vain joku keksii pyytää."

Minusta tuossa on järkeä. Samalla tuossa on kaihouden aihetta. Jospa spontaani, ihana harrastus muuttuukin. Tulee yhdistyksiä ja valtapeliä. Jotkut saavat aiheetta enemmän näkyvyyttä, kun heistä tulee hallitusten ja apurahojen jakajia. Tasavaltalainen kateus astuu esiin.

Muuten blogilistassa pitäisi olla parempi siivousmahdollisuus. En haluaisi millään kadottaa vaivoin aikaan saamaani suosikkilistaa. Mutta pudottaisin mielelläni siitä kirjoittamasta lopettaneet jollakin keskitetyllä toiminnolla. Olisikohan se mahdollista laatia, pudottaa pois esimerkiksi kaksi kuukautta vaienneet. Lepäävillä voisi olla oma kategoriansa, jos haluaa palata arkistoihin. On aika vaivalloista käydä läpi pitkiä listoja. Samoin pitäisi ehkä olla navigointinuoli myös sivun yläosassa. Navigoinnissa voisi olla enemmän mahdollisuuksia kuin askel kerrallaan.

2 kommenttia:

Obeesia kirjoitti...

Minä en kyllä kannata minkäänlaista järjestäytymistä blogistaniassa, tarkoitan niitä yhdistyksiä yms.

Silloin katoaa tämän homman viehätys - spontaanius ja kaikkien kukkien kukkiminen.

JM kirjoitti...

Varmasti se näin on. Samalla kuitenkin toinenkin vaihtoehto kiinnostaa. Kuka kuitenkaan sellaista järjestäytymistä viitsisi tehdä. Jos joku tarpeeksi vaikutusvaltainen sellaiseen ryhtyisi, hän ja knit saisivat varmasti heti syytöksiä valtapelistä ja sisäpiireistä. Rävsax/ käpälälauta. Apurahat ja harrastuksen laajeneminen voisi kuitenkin painaa vaakakupissa enemmän. Ajattelepa vaikka kuinka suurten ikäluokkien muistelmat voisivat ryhtyä kukoistamaan. Jonnekin näitä blogeja voisi myös tallettaa aineistoksi tuleville tutkijoille. Nyt ne katoavat helposti bittiavaruuteen. Minua ei haittaisi vaikka harrastuksesta joku saisi tuloakin. Itse tietysti haluaisin olla joukossa.