18.6.06

Koivistolta löytyy veriruskeita syntejä

Eilen uutisoitiin tutkija Jukka Seppisen puhetta, jossa hän väitti presidentti Koiviston ja tuolloin ulkoministerinä toimineen Paavo Väyrysen menettäneen hyvät mahdollisuudet saada Karjala takaisin, kun NL kaatui. (En muista kuka oli pääministeri.) Onko sillä Karjalalla toisaalta niin väliä? Kun vähänkään liikkuu Suomessa, näkee että tilaa on vaikka millä mitalla, rakentaa vaikka kuinka monta Karjalaa Suomen sisälle. Niinhän itse asiassa tehtiinkin sodan jälkeen, kun siirtoväki asutettiin ja lähdettiin sitomaan suomalaisia turpeeseen uudelleen.

Voi hyvin olla mahdollista. Koivistohan oli äärimmäisen varovainen. Hän viivytteli monta päivää Viron ja Baltian maiden tunnustamista ja tukeutui vanhaan systeemiin. Tässähän oli menossa maailmankuvan mullistus. Ei ihme, että Koiviston oli vaikea pelata. Olimme kaikki tottuneet siihen, että NL on ja pysyy. Baltian maat, joilla ei ollut paljon menetettävää uskalsivat ja onnistuivat.

Olisiko Karjalaa kuitenkaan voitu palauttaa, on eri kysymys, johon ei voi saada varmaa vastausta. Spekulaatiota se vain on. Kovastihan toki silloisissa sekasortoisissa oloissa, kun kommunistipuolueen ja NL:n vaikutusvalta murtui ja Jeltsinin Venäjä kasvoi, uhattiin balttejakin. Muistamme barrikadit, UMOn joukot ja kaiken sen hermojaraastavan jännittyneisyyden. Ei ihme, että Koivisto halusi pelata varman päälle.

Venäjä joutui myöntymään Imperiumin hajoamisen, Karjala olisi ehkä ollut niin pieni juttu siinä suuressa konkurssissa. Mutta me suomalaisethan olimme tottuneet "erikoisasemaamme". Uskoimme olevamme niin perin tärkeitä "Ystävälle", jonka kanssa meillä oli se kuuluisa "Luottamus", vaikka itse asiassa emme koskaan luottaneetkaan "ryssään". Eeihän sitä luottamusta olisi tarvinnut niin paljon toitottaa. Tarvitsiko meidän painottaa luottavamme Ruotsiin, vaikka sitä luottamusta sinne päin on huomattavasti enemmän.

Vaikka aikoinaan niin jumaloidusta Koivistosta löytyy yhä enemmän kritisoitavaa, on hän varmaankin tehnyt parhaansa ja aikansa hengessä. Meitä jälkiviisaita löytyy aina. Eri asia on Venäjän uusi nousu suurvallaksi ja talousmahdiksi, jota vanhasta muistista on niin helppo nöyristellä.

1 kommentti:

P.Nykanen kirjoitti...

Minusta presidentti Koivistoa kohtaan esitetty kritiikki on perusteetonta.
On muistettava, että Koivisto lakkautti diplomaattisella toiminnallaan Suomen kiviriipan, YYA-sopumuksen.
Kannas on niin lähellä Pietaria, etteivät venäläiset sitä luovuta eikä se ole aiheellistakaan. Nauttikaamme tästä hienosta maasta, jonka olemme saaneet.