28.7.05

Kesä vain jatkuu heleänä

Ajoin pitkin suoraa ja sileää, Kemiön saaren läpi vievää pikitietä, Kemiöön kauppaan. Onhan kauppa Björkbodassakin, mutta sieltä ei saa kaikkea. Ostin pari pulloa punaviiniä ja seitsemän pakastettua kananpoikaa, joista yhden grillaan huomenna, kun pakkotyömies lopettaa urakkansa. Viiniä en toki tarjoa autollisille. Hän on tiedonhaluinen ja jostakin syystä haluaa tietää, (tai minä haluan kertoa). Tänään kerroin mistä aineksista ja milloin Englanti/ Iso Britannia ja Irlanti ovat syntyneet ja myös vähän USA:n syntyhistoriaa ja puritaanien osuudesta asiaan. Pojalla on käsitys, että saksalaiset ovat olleet hääräämässä yhdessä jos toisessakin ja pitäähän se paikkansa. Hänen tietopohjansa on vajaa, mutta hän edustanee kuitenkin keskivertoa suomalaista.

Kun pyysin häntä ajamaan trimmerillä kotipolkuani, hän kehtasi kysyä lopuksi: laitetaanko vielä mukulakiviä polun reunalla. Ei tarvitse, Rokka, vastasin.

Toinen keskustelukumppani ja aivan toisella laidalla oli FT Christer, jolle kerroin bloggaamisesta. Christerin ravinto-opas on todellinen löytö. Hän on nuorekkaan iättömän näköinen mies, joka nuorena tutkijana on keskustellut USA:ssa Tim Berners-Leen kanssa hypertekstin ideasta juuri kun idea oli syntymässä. Itse asiassa se syntyi ehkä juuri siinä kahvilapöydässä. C. on valistunut ja oppinut kaveri, joka oli juuri ja juuri kuullut blogeista. Toisin sanoen olemme väärässä, jos oletamme, että blogihypetys on mennyt jokaisen mahdollisen lukijan tai kirjoittajan mieleen.

Sanoin epäileväni, että suomenruotsalaisilla ei ole sen kummempaa intoa blogittaa tai lukea blogeja, kun heidän aikansa menee yhteisöllisyyttä edistävillä kafferepeillä/kahvikutsuilla, kuten tri Markku Hyyppä on kertonut. Me surkeat suomenkieliset sen sijaan etsimme korviketoimintoja yksinäisinä susina. C:n kysymykset olivatkin juuri niin teräviä kuin odottaa saattaakin ja niihin oli mukavaa yrittää vastata. Kerroin mm, että onhan meillä suomenruotsalalaisuuden valinnut Panu, kieli- ja kulttuurimies, joka jaksaa yhä muistuttaa nuorten naisten fascistisesta pahuudesta ja muutama muukin suomenruotsalainen, joista jotkut jopa kirjoittavatkin ruotsiksi.

Valitettavasti mehevä Kemiön limppu oli leipomosta loppunut. Limppu on saanut kunniamaininnan Vuoden elintarvike-kisassa 2004, näin leipomon seinältä. Ostin 9€:lla kolme Michel laatupaitaa Löytöhallista. Näppärät aasialaiskädet ovat ne neuloneet ja laskostaneet nuppineuloin sekä sellofaanikovikkein, pahvein ja silkkipaperein pussittaneet. Kolme merkkipaitaa 9:lla eurolla. Löytöhalli on täynnä kitschistä kamaa, halpoja työkaluja ja kaiken maailman tarvikkeita. Viikko sitten ostin sieltä 10 €:lla todella laadukkaan tuntuisen repun.

Nautin kauniista ja tutusta reitistä, jota kevättalvella sahasin päivittäin. Nyt se on kauneimmillaan. Viljapellot lainehtivat, kukat kukkivat pientareilla, jossain kohtaa vilja on jo kullankeltaiseksi tuleentunutta.

Asun Dragsfjärdin puolella, Taalintehtaalle on 11 km, Kemiöön 14.

Ehdin sutia silti vähän ikkunanpuitteita, ohjata työmiestä ja talkoolaisia, olla sosiaalinen ja keskustella sekä opettaakin vähän, sillä mihin vanha kettu luonnostaan ja entisestä ammatista pääsee, kun on mahdollisuus viisastella.

Sain kännykkääni puhelun, jossa saaren päihdeasioihin vaikuttava konsulttikin kertoi haluavansa tutustua projektiimme. Pian olemme lähes kaikki syrjäytymistä ehkäisevät kolmannen sektorin toimijat saman Siwan entisen kaupan katon alla ja sitä ennen Keltaisessa Talossa, jossa on loistavan valkoiset ikkunanpuitteet, hrm jonkun maalaisen ansiosta.

4 kommenttia:

Nimetön lukija kirjoitti...

Mielenkiintoista kuulla, missäpäin asut. Tai olen ilmansuunnasta ollutkin perillä, mutta koska en ole kovin pitkään blogiasi lukenut, en ole tiennyt sen tarkemmin. Muistelisin, että olen joskus käynytkin Dragsfjärdissä. Kemiö ja Taalintehdaskin ovat tuttuja. Taalintehtaalla oli joskus kiinalainen ravintola, josta sai tosi hyviä friteerattuja banaaneja jäätelön kera. Lieneekö siellä enää sellaista ravintolaa?

Pitäisipä oikeastaan tehdä joku pieni kesäretki tuolle suunnalle. Pari päivää sitten neuvoin ruotsalaiset turistit Kemiöön. Ruotsin kieleni oli tosin kovin kehnoa, en tiedä, löysivätkö he edes perille.

En tainnut paljon kommentoida kirjoitustasi, mutta ajattelin kuitenkin jättää jäljen, kun tätä nykyään niin tiiviisti seuraan.

Scilla kirjoitti...

Minäkin olen pohtinut kaikkien pikku vihjeiden kautta, missä päin nykyään asut. Aika hassua, että arvaukseni osui jo melko varhaisessa vaiheessa oikealle karttalehdelle.

Anonyymi kirjoitti...

Arvaa kuka antoi päihdekonsultille vinkin.

Kirsti

JM kirjoitti...

Kirsti:Minulla ei sytyttänyt, koska en laita muistiin ihmisten nimiä, kun kuitenkin ne unohdan. Kysyin tänään M:lta soittajan nimeä ja sitten vasta huomasin yhteyden.
Nimetön lukija: Taalintehtaalla ei ole kiinalaista ravintolaa, mutta on thaimaalainen. Sitten siellä on Portside, jossa tehdään hyvää tavallista ruokaa ja myös hienonnäköisiä annoksia. Söimme heidän friteeratut silakkansa juurekastikkeella ja hyviä olivat.
Kaikki blogiystävät ovat tervetulleita pistäytymään keltaisessa talossamme Björkbodassa (ei voi olla löytymättä), johon vähitellen tulee myös eräänlainen ravintolakin. Nyt toistaiseksi tarjotaan vain juttteluja.