Viikonloppu kohta häämöttää

Huomenna lähden viemään lainassa ollutta pakua pois. Teen samalla korvaukseksi talkootöitä. Eilen vertailin autolla ja pyörällä liikkumista. Kuinka helppoa onkaan turvautua kumijalkaan, aion pysytellä fillaristina. Pieni sade ei haittaa. Aamupäivällä kävin autolla hammaslääkärissä ja samalla puhelinliikkeessä kysymässä laajakaista-modeemin mahdollisuuksia. Hauska asiakaspalvelija, joka kiihtyy aina kun hänen mielestään tyhmiä kysymyksiä esitetään. Hän kyllä rohkaisi minua laittamaan itse verkkokortit tietokoneisiin, koska se on helppoa hänen mielestään. Saa sitten nähdä. Teen tänään uusinnan.

Iltapäivällä ajoin pyörällä toiseen suuntaan. Kävin hakemassa kaksi kuumailmapistoolia, sillä omani avulla olen tehnyt hienoa jälkeä muutamassa ikkunanpuitteessa. Pää siitä kärystä olikin sitten kipeänä. Ukoilta loppui sopiva työ ja minun oli pakko päästää heidät aikaisemmin kotiin. Tänään se ei toistu, koska nyt on kolme pistolia. Pari uutta saattaa ilmestyä ja hommaa pitää olla takataskussa. Ostin samalla pakastettuja broilereita pakastimeen ainoasta paikkaseudun liikkeestä, missä niitä on. Ostin myös mehevän, paikkakunnan oman myllyn jauhamista jauhoista tehdyn ruislimpun.

Ensi viikolla tulee nuoria vieraita, jotka pitävät grillatuista kananpojista. Kotona he saavat vain mautonta kasvispöperöä ja haluavat elää kerrankin herroiksi. Yritän saada kaksi tietokonetta verkkoon vieraitten varalta, vaikka epäilenkin mahdollisuuksiani. Jos on mahdollista epäonnistua, niin minulta se käy.

Postiluukusta kolahti painava lähetys. Siinä oli sisareni Elsan omin käsin tekemä kirja: Tunnelmia Teiskosta, Elsa Oksanen. Tosi miellyttävä pakkaus. Kuvat olivat hänen Teisko-aiheisia maalauksiaan ja vieressä hänen, niitä täydentävää tekstiään. Hän edustaa täysin kansanomaista, realistista taidekäsitystä, mutta on harrastajana kehittynyt oikein mukavasti sen jälkeen, kun hän maalaamisen taas aloitti lasten saamisen jälkeen. Teksti on suorasanaista, aika sovinnaista kuten kuvatkin, mutta molemmissa on tunnelmaa kosolti. Siinä on sitä suomalaista luontoromantiikkaa, vesiä, veneitä rannassa, puita, kukkia, lintuja, taloja ja latoja, maitolaitureita, asetelmia...

On parikin kuvaa kuulusta Teiskon Aunessillasta ja pari sisaren pitkäaikaisesta entisestä koulusta, Asuntilasta, jonka minäkin tunnen hyvin. Paljon ikäviäkin muistoja tulee mieleen kuvien ja tekstin idyllin keskeltä, sisaren mahdottomasta avioliitosta, mahdottoman kumppanin kanssa. Hänen vaikenemisestaan ja kestämisestään.

Sisaren tekstejä on sävellettykin. Kirjan tulot menevät yleishyödylliseen tarkoitukseen. Sen on kustantanut Kämmenniemen kirjaston ystävät ry. Kauniin ulkoasun on toteuttanut lopputyönä eräs Hervannan ammattiopiston oppilas.