24.3.05

Fanaattisuus ennen kaikkea

Ekokyläaikana tuli eteen monia juttuja, joita tehtiin periaatteen takia, ei järkevimmän mahdollisen mukaan. Ekoihmisille symbolikysymykset ovat tärkeitä. On mukavaa kuvitella olevansa sellainen, joka tekee oikein, tietää paremmin, on moraalisesti ylempi. Samalla tehtiin ajattelemattomuuksia, joita oli tilojen tehoton käyttö ja lämmittämisen aiheuttamat kulurasitteet, kuljetukset, rakennusmateriaalin poltto pihalla. Ihmiset eivät osanneet hoitaa edes lajittelua kunnolla. Tietoisuutta ei riviasukkaalla kuitenkaan ollut.

Täällä etelässä kaipaan ehkä palavan materiaalin polttoa, mikä sentään toimi jotenkin ekokylässä, kun sen voi itse tehdä. En tiedä minne jätteet täällä menevät, kaatopaikalleko?

Vihreät kannattavat jätteen syntymisen ehkäisyä vaikka se ei tunnu toimivan. Syntyy paljon polttokelpoista jätettä, jota ideologiasyistä ei sovi polttaa. Kuuntelin toisella korvalla viime viikolla jotakin ohjelmaa ja käsitin, että jostakin tästä siinä on kysymys. Minä kannatan realismia, jätteiden suurimittaista polttamista ja savukaasujen suodatusta. Ongelma tosin on varmasti monimutkaisempi.

Lapista on raportoitu poromiesten ja metsätalouden konfliktista, missä ympäristöväki on poromiesten puolella. Eilen porotutkija huomautti, että suuri syy laitumien loppumiseen on porojen liika määrä. Hyvin suurta osaa poroista ruokitaan kotitarhoissa, mikä sinänsä on elinkeinon harjoitusta sekin ja sillekin löytyy oikeutuksensa. Liha ei ehkä ole enää samaa riistalihaa kuin ennen, mutta kesällä porot toki saavat ruokansa luonnosta.

Minä kannatan tietenkin ikimetsien säilyttämistä, mutta konfliktissa metsänhoitoelinkeinon kanssa on myös puolensa. Puuta pitää pystyä myös korjaamaan Lapissakin. Yhä suuri osa elintasostamme tulee metsistä, ne kasvavat kohisten ja puuta korjataan liian vähän. Osa metsistä on tuottamatonta räätsikköä. Luulisi, että etelässäkin riittäisi korjattavaa ja metsien luovaa käyttöä myös energiatarkoituksiin. (Tämän on kirjoittanut täysi diletantti.)

Lehti-ilmoituksesta päättelin, että ainakin yksi allergialääke on reseptitön itsehoitolääke. Olin luullut niiden olevan reseptinalaisia. Mietin jo kouluhoitajaan yhteyden ottamista, koska pojan äiti ei ole lapselleen antihistamiinia hankkinut ja vaarantaa siten kovakalloisesti poikansa terveyden. Nyt taidankin pyöräillä apteekkiin.

2 kommenttia:

Peter Elk kirjoitti...

Antihistamiineja on saatavissa reseptivapaasti useampiakin. Niistä Clarityn ja Zyrtec ovat käsittääkseni molemmat hyviä, uudemman sukupolven lääkkeitä, joista jälkimmäistä olen joskus hyvällä menestyksellä käyttänytkin. Esim. Terfex sen sijaan on vanha lääke, jolla on enemmän sivuvaikutuksia.

Parasta tietysti olisi ostaa lääkkeet reseptillä, koska käsikaupassa samojenkin lääkkeiden hinta on korkeampi.

(Tämä kommentti ei ole ammattilaisen antama mielipide tai suositus, enkä ota juridista vastuuta sen seurauksista:-)

JM kirjoitti...

Jätteiden lajittelusta vielä. Olen ihmetellyt, että täällä ei ole metallijätteille omia säiliöitä, eikä ollut isommallakaan asemalla. Johtuukohan se siitä, että sekajätteet menevät poltettaviksi, jossa metalli erotellaan automaattisesti. Eikä Turun seudulla olekin jokin sellainen laitos. Keuruulla tuntui hyvältä, kun metallille oli omansa, vaikka ne sitten olisikin kipattu kaatopaikalle. Tunne merkitsee näissä asioissa paljon, tunne että tekee oikein.