En onnistunut löytämään mistään paikkaa, mikä olisi myynyt Sony Librié:tä, sähköisten kirjojen lukulaitetta. Japanissa niitä on japanilaisessa Amazonissa esimerkiksi, mutta japanin kieli on hieman vaikeata. Hinnan näin jostakin, 199£, ei dollaria, kuten erehdyksessä ensin katsoin. Tuollainen hinta olisi ihan kohtuullinen, kun ajattelee, että vastaavan hintaisia kaikenlaisia kännyköitä ja kameroita myydään ja mainostetaan hurjasti. Täyttävätkö ne joitakin sellaisia tarpeita enemmän kuin mahdollinen, uudenlainen kirja, ovathan puhelin ja kamera sentään olleet jo keksittyjä kauan. Toivottavasti sähkökirjasta tulee jonkun tulevan joulun hittituote. Jaappanissa tehdään jo värillistä näyttöä laboratorioissa. Kaupallisuus on kuitenkin tuotteiden kehittämisen edellytys. Hyvää hyvyyttään niitä ei tehdä.
Sähköisiä kirjoja klassikkopuolella on saatavilla aika paljon suomeksikin, katso vaikka Gutenbergista. Englanniksi jo paljon enemmän. Katso vaikka rikasta tarjontaa. Englanniksi löytyy uudempiakin, jos haluaa ostaa. Jos laitteita on olemassa tulee tarjontaa. Laitteita ei hankita, jos ei ole tuotteita - mutta niitähän jo on.
Kirjastolaitoksessa näyttää olevan toimintaa sähköisten kirjojen parissa, tässä linkki Hämeenlinnan kirjaston sivuille. Kirjoja luetaan Adoben ohjelmien avulla. Niitä ei voi tulostaa ja säilyttää, mutta ainahan voi lainata uudestaan. Kirjoja oli 32 kpl viime marraskuussa. Firma joka tuottaa näitä ja muita kirjoja on nimeltään Ellibs. Hakemalla sähköiset kirjat vaikka Googlella saa paljon mielenkiintoisia linkkejä esiin. Sitä en tiedä, miten tarvittavat kirjastokortit saa. Kukin kunta varmaan tuottaa palveluja omille jäsenilleen.
On olemassa CyBook- niminen tuote, joka hyväksyy monenlaisia tiedostoja, on avoimempi kuin Librié. Se on hurjan kallis, oli jossakin testissä. En edes päässyt selville, lataako Librié tai CyBook suoraan näitä sähkökirjoja, vai toimiiko se tietokoneen välityksellä.
Sitten on olemassa kehitelyn alainen tekniikka, sähköiset lehdet, joita tulevaisuudessa ladataan lehden kokoiselle, taipuisalle muovikalvolle. Niistä ei ole vielä kaupallista tuotetta, joka on monen vuoden päässä. Varmasti ne tulevat herättämään suurta huolta lehtiteollisuudessa, joka varmaan ostaa itsensä mukaan ja säännöstelee ja tuotteistaa. Libriékin oli alussa floppi, kun siinä pystyi lukemaan vain tiettyä, 60 päivän kuluessa vanhenevaa, tiedostomuotoa, mutta käyttö on avattu viime marraskuun alusta alkaen. Kuinka helppoa filtteröinti sitten on, on eri asia.
Pysyäkseni lukemisteemassa edelleen, imuroin Microsoftin Readerin, joka on ilmainen, mutta ymmärrän sen käyttävän vain tietyn tuotemerkin, ostettavia sähkökirjoja. Ohjeet olivat pitkät enkä lukenut niitä tarkkaan. Jossakin kyllä sanottiin, että koneen voi saada lukemaan word-dokumentteja. Onhan sekin tietysti jotakin, jos ajattelee vaikka ohjelman toimimista takistoskooppina opetuksessa. Ehkäpä muun muotoisia sähkökirjoja voi filtteröidä word-muotoon. Lukulaitteessa karua leipätekstiä voi lukea vähän hienommilla fonteilla ja ylellisemmän näköisessä ympäristössä. Kyllähän paperikirjankin fyysinen ulkomuoto jotakin merkitsee, miksei sitten sähköisen. Venäläinen lukemiskone on edelleen suosikkini.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti