Keskiviikon Keskisuomalaisessa lukutaidon tutkija Pirjo Linnakylä kiittelee suomalaisnuorten suhteellisen hyvästä lukutaidosta sanomalehtiä ja tiheää kirjastoverkkoa. Voi olla, mutta hän jättää mainitsematta subtitles, elokuvien tekstit. Niitten selville ottaminen on mielestäni tärkein tekijä lukutaidon kehittymisessä. Kännykkäviestit jäävät myös mainitsematta. Epäilisin myös roskalehtien, perhelehtien ja tietokoneiden vaikutusta suuremmaksi. Silti seitsemällä prosentilla on vaikeuksia selvitä sanomalehdestä. En mainostaisi kirjojen ja lehtien lukuharrastusta, mikä varsinkin pojilla on vähäistä.
Viereisellä palstalla Aino Suhola päivittelee Tatu Vanhasen möläyksiä. Ei Vanhasen jutttu varmaan ihan kokonaan soopaakaan ollut. Suhola siteeraa: ”Työttömyyden musta aukko täytetään sillä, että älyllisesti heikkolahjaiset työllistetään yksinkertaisilla töillä. ”
Ihmettelen onko se niin tyhmästi sanottu! Olen myös sitä mieltä, että on paha asia, että lapsia synnytetään huonoihin oloihin. Älykkäiden lapsilla on kyllä paremmat lähtökohdat yleensä. Mutta älykkyyttä on paljon reservissä. Monesta työstä selviää paljon vähemmällä älyllä ja koulutuksella kuin mitä niihin vaaditaan hakuvaatimuksissa. Vanhanen kyllä puhui läpiä päähänsä, mutta on naurettavaa ruveta oikeustoimiin. Myös pääministerin isälläkin on oikeus, vaikka kuinka hulluihin mielipiteisiin, kuten viisas blogaaja huomauttaa.
Samassa lehdessä kerrotaan, että suomalainen nettihistoria on tekeillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti