Tänään olisi ollut mukava käydä uimassa, mutta valitsin toisin. Puuhailin mm. tietokoneen parissa. Vanha hyvinpalvellut koneeni on seissyt käyttämättä jo puolitoista vuotta. Kuvittelin, että siitä on kovalevy hajoamassa, koska rätinää on joskus kuulunut. Latasin kovalevyn analysointiohjelman ja mitä vielä, hyvässä kunnossa ja ikävuosia jäljellä. Rätinä on johtunut jostakin muusta syystä. Sain ilmaisen hyvän koneen luokkaani, minne kävin sen asentamassa. Nyt on kaikkia oppilaita varten oma kone, olen vienyt kolme ja työnantaja on toimittanut loput. On siellä neljäskin, aivan kunnollinen. Siinä on Linux, mutta se ei osaa näyttää Oppitorin pelejä. Olisi mukavaa pitää Linux-kone, koska se on niin kompakti. Tyttärelle ostamani, pieni Asuksen läppäri, on osoittautunut menestykseksi. Se on nopea ja luotettava. Tosin vävy sitä käyttää enemmän. Hän on sanonut, että se on paras lahja ikinä.
Huomasin, että IE:lla, joka kaikissa työnantajan koneissa on, ei näyttänyt kuvaa hotpotatoes -tehtävissä, eikä kukaan inahtanut, koko pointti meni. Miten voi miettiä millä tavulla sana alkaa, kun ei ole sanaa kuvan muodossa. Latasin kaikkiin koneisiin Firefoxin, joka ei sitten vuorostaan näytä erästä tehtävää, oma firefoxini kyllä. Luulin, että kyse voisi olla shock wave -lisäosasta, mutta ei ollut, java playerin olin osannut ladata jo aiemmin.
Olen tyytyväinen koneisiin ja
Oppitori -sivuuni. Kaikkihan voisi tietysti olla paremmin, mutta kun ottaa huomioon kaikki, niin kyllä. Nyt kesäkuumalla kursseja on vähemmän, sen näkee kävijämäärissä, mutta syksyllä varmaankin vilkastuu.
Kävelin silti shortsit jalassa kipeillä polvillani ja nautin jokirannasta ja kesäniityistä. Harmittaa vähän, kun koti ei ole 100 %:sti koti, koska silmiä kirveltää. Aion kirjoittaa taas vuokraisännälle, joka on vakuutusyhtiö ja sanoa, että kohtuuden nimissä pitäisi saada alennusta vuokrassa, koska tämä ei ole sitä mitä odottaa kodilta. Aion muuttaa, kunhan vain tiedän minne. Mielellään tavarat Ruotsiin, omaan tulevaan eläkeläismökkiin ja asumaan kiertolaisena niin kauan kuin työnantaja antaa töitä, jos antaa tämän kurssin jälkeen. Olen yrittänyt tiukasti pitää paikan tuntemattomana, mutta silti yrittänyt kertoa elävästä elämästä problematisoinnin hengessä kuten nyt tästä venäläisyydestä.
Aiemmin Keuruulla ja Kemiönsaarella kirjoitin tunnistettavammin ekoyhteisöistä, mielisairaalasta, projektielämästä ja myös suvusta sekä henkilöhistoriasta. Nytkään en tietenkään ole maailmaa karussa, pystyisin itse selvittämään asuinpaikkani nolla-ajassa. Olen blogihistoriani aikana selvittänyt ihan huvin vuoksi puolitusinaa nimimerkkiä, joita en ole paljastanut vaikka houkutus olisi ollut jossakin tapauksessa. Sehän on ollut rehellistä päättelyä, tutkivaa journalismia.
Yksi on tuo hurja Ikkunaiines, jonka kirjoittajantaidoille yhä nostan hattua, mutta jonka tyylistä ja moralismista en pidä. Käyn silti lukemassa Iinestä. Aikuisista ja kypsistä kirjoittajista on yhä puute, en jaksa nuorten turhanaikaisia juttuja. Ja onhan hän mielipiteitä herättävä. Mummo Muun blogissa oli ilottelua, joka ei mielestäni ollut mitenkään loukkaavaa, päinvastoin ja vain etäisesti siitä tuli mielleyhtymiä II:hin. Monin kasvoin esiintyvä Judas kirjoitti Mummon innoittamana mainioita parodioita.
Mummo on monipuolinen kirjoittaja, jonka teksteissä näkyy kirjoittamisen ilo ja elämän ymmärrys, ei ihme että hän on kerännyt samanmoista tallia. Luulen, että Mummon blogikommentteihin lehahti itse Iineskin, tuo tuntematon Anonyymi. Jos hän epäilee; hänhän on kasvattanut kokonaisen syndroman Komposti-kammostaan, että Mummo ja tämä olisi sama henkilö, ei älli paljon päätä pakota. Komposti on yksivakainen, hieman yksinkertainen, vain vähän lukenut ja sivistystä saanut, kaunainenkin kyllä. Kaikkien tuntema HG vuorostaan, tiedän hänenkin nimensä, on aivan selvästi, lahjakas tosin, mutta jollain tavoin mielisairas ihminen, rättshaverist kuten ruottalainen sanoo. Hänen teksteissään on joskus kultajyviä ja runollisuutta tahtomatta tai ei. Hän on tunnetussa mainostoimistossa päällikköasemassa olevan miehen puoliso, jolla on liian suuret käsitykset itsestään. Hän on varmastikin monien peffassa piikki, joka on pommittanut maanisesti kymmeniä ihmisiä valituksillaan ja kirjeillään. Luulisin, että kyseessä on aivan oikea mielisairaus, jolle on varmasti nimikin.
Silti tuollaiset tappelukset ovat viihdettä, jota seuraan samalla huvittuneisuudella kuin venakkojeni edesottamuksia tai ekoihmisten toilailuja.
Mummo Muu on koko lailla suosikkini, koska hänellä on irtiottoja ja vaihtelevuutta. Sitä paitsi hän kirjoittaa itseään blogikirjoituksiinsa, mikä tietysti on vaarallinen tie. Pitäisi kirjoittaa fiktiota. Opettajan ammatissa on ikävästi alttiina moralismille. Sitä paitsi Mummo on kiltti. Olen varma, että jos kirjoittaisin hänen blogiinsa kommentteja, saisin hyvää kohtelua.
Oppilaille saataisiin oma tietokone 3-5 oppikirjan hinnalla, kertoi Uusi Suomi. Oppimateriaalin tuottajat ovat melkoisessa käpälälaudassa tai paremminkin tervatulla laudalla: jos pyrstö nousee, nokka tarttuu, jos nokka nousee...
