Seikkailulla kotimetsissä

Kevättalvella Tornionjoen vesistön alajuksun suistomaa, mitä ne kaikki pudakset. kuivaliakat ja närät nyt ovatkaan nimeltään, muuttuvat leveiksi huvikaduiksi, kun ne ajellaan moottorikelkoilla kävelynkin kestäväksi. Olen toki kävellyt, potkutellut ympäristön teitä, joissa on löytöretkeiltävää, mutta menin metsään näille reiteille. Kesällä ne ovat kurjaakin kurjempia prutakoita verrattuna suureen Torniojokeen, mutta nyt niissä on tuulensuojaa ja vaihtelua. Siellä oli ristiin rastiin kulkevia valaistuja latujakin, joiden olemassaolon olen ihan unohtanut, tiennyt hämärästi. En ole voinut tai uskaltanut jalkavammojen vuoksi hiihtämään kolmeen vuoteen, mutta nyt houkuttaisi. Sain ne vammat, kun yritin opetella luisteluhiihtoa.

Luin juuri Tornion taisteluista kertovan kirjan, jossa taisteltiin syksyn kylmyydessä juuri samoissa ryteiköissä. Ajattelin että eikö olisi mahdollista tehdä jonkinlainen matkailutuote tuosta kärsimysnäytelmästä, nyt kun osanottajat alkavat viimeisetkin olla poissa keskuudestamme. Tuskaturismiksi sitä kai jossakin nimitettiin. Tornion taistelut olivat Lapin sodan suurimmat ja verisimmät, paljon ehti tapahtua noina n. viikon päivinä. Osa suomalaisista jöi itsensä känniin, kun piti taistella ja saksalaiset pääsivät pureutumaan takaisin. Kirjoja on tehty monia, tämä oli vanhempi kirja ei Mika Kuljun mainetta saanut uudehko ja uudenlainen kirja. Siviilit olivat sodan jaloissa ja siinä sekamelskassa ehti tapahtua paljon inhimillisesti liikuttavaa ja kiinnostavaa.

Tällaisena kirkkaana kevätpäivänä ajattelee, että olisipa mukava omistaa moottorikelkka. Tämä on ollut kunnon kylmä lumitalvi, edellinen oli melko heikko esitys. Moottorikelkkaa olisi meikäläisen aika hankala säilyttää ja muutenkin. Jos sellaisen saisi edullisesti vuokrata, tekisin sen, mutta vuokrat ovat korkeita.

En kyllä pystyisikään ajamaan kelkkaa, kun selässä on vielä tuntemuksia, kun loppiaisen jälkeen piti muka uhota. Kaksi talonmiestä ei ollut saanut pihan joulukuusta irti, minun piti näyttää ja nostin sen yksin ja sain heti rangaistuksen. Kuin ihmeen kaupalla selkä alkaa kuitenkin parantua, mitään korjaamatonta ei onneksi tapahtunut. Olen muuten harvoja suomalaisia, joilla on moottorikelkkakortti. Ajoin sellaisen Ruotsissa, se on vapaaehtoinen. Kortissa oli nimeni väärin kirjoitettu, siksi ehkä kadotinkin sen.

Oppitorin lehti Scoopit-palvelussa

Nyt Oppitorin keskeisintä sisältöä löytyy lehden mallisena Scoopit-palvelussa.

Mielestäni minun on turha esitellä lisää sosiaalisen median palveluja, mitä useat anglosaksiset edubloggaajat tekevät. Suomalaiset kuitenkaan eivät niitä käytä tai ainakaan eivät minun blogini kautta niitä löydä.

Ryhdyin käyttämään ja tekemään yhtenvetoa neljän vuoden työstäni Oppitorin parissa hyvällä Scoopit-palvelulla, jossa voi tehdä lehdennäköistä julkaisua vähällä vaivalla. Se näyttää paremmalta kuin kaavamaiset Twitter tai Facebook, joissa kummassakaan en tosin paljoa ole käynyt.

Oppitori ei ole pelkästään saksia ja liimaa käyttävä linkkiblogi vaan uutta opetuskulttuuria ajatuskokeena luova innovatiivinen yritys. Katsoin eilen kuntavaalien suurta vaalikeskustelua. Siellä puhuttiin opetusryhmien koon pienentämisestä, vaikka koulun sisäisellä työllä voisi myös paljon saada aikaan. Suomen koulu ei ole optimaalinen, oppilaiden motivaatiossa on parantamisen varaa työmenetelmiä kehittämällä. Se on intuitiivinen väite, todellisuus voi olla muuta, mutta kokeilutoimintaa esim. Oppitorin hengessä pitäisi tehdä.

Nyt jo Scoopit -julkaisussani Oppitori voi tutustua suosituimpiin ideoihini ja postauksiin, joita voivat käyttää monet teorioista huolimatta. Oppitori palvelee monella tapaa. Siellä on kerätty paljon helppotajuista verkon sisältöä yhteen usein huumoria ja asiaa sekoittamalla. Uusia juttuja saattaa tulla vain harvakseen, pitää ensin tehdä yhteenvetoja vanhasta.

Oppitorin latausmäärät pompahtivat syksyllä yli 2000/vrk. Nyt ne ovat yhä sen pinnassa. Jutut eivät vanhene useaan vuoteen. Joitakin linkkejä saattaa olla katkennut, vaikka yritän niitä korjata. Siltikään Oppitoria ei mielestäni ole vielä kunnolla löydetty, vaikka useimmat bloggaajat voivat vain uneksia niin suurista latausmääristä.

Keskityn ainakin lähitulevaisuudessa skuuppeihin. Niitä ovat ainakin nämä:


Oppitorin skuupeissa on suomalaisen kulttuurin kirjo. Jokainen niistä on kokonainen oma maailmansa. Human Interest-teema vuorostaan sukeltaa kansainväliseen, tosin useimmiten englanninkieliseen verkkoon.
Lehti-teema sisältää päiväperhoja suomeksi.

Jatkoa

En ole kirjoittanut hyvään aikaan tähän vanhaan blogiini. Uudempi, Oppitori kerää latauksia aivan toisella tavalla, nyt keskiarvo alkaa olla jo 2000/vrk. Kesäkausi oli vielä melkoisen luovaa, koska tutkin erinomaisen Quizlet-työkalun mahdollisuuksia. Nyt tuntuu että postaukset harvenevat, mutta tuskin loppuvat. Olen yrittänyt myös markkinoida Oppitoria ja yritän edelleen. Linkkiblogin tekeminen on Sisyfoksen työtä. Usein huomaa linkkien katkenneen. Maksullisille palvelimille talletetut yksityishenkilöiden sivut varsinkin ovat taipuvaisia loppumaan. Siinä mielessä ilmaiset pilvipalvelut ovat pelastus. Minulla ne ovat lähinnä Dropbox. Sinne käy esimerkiksi sijoittaa hotpotaoes-harjoituksia. Ne ovat kuitenkin melko työläitä laatia ja tarjontaa on muutenkin paljon.

Maalainen oli henkilökohtaisempi blogi, mutta sellainen on jäänyt vähemmälle viime aikoina. En ehkä enää joudu niin koviin paikkoihin kuin ennen. Täällä näyttää käyvän yhä ihmisiä, yli 100 latausta/vrk.

Ystävällinen kommentoija kertoi, että aikanaan Ekokylässä tuntemani energiamies Olavi on kuollut. (Harvat kommentit tulevat sähköpostiin.) Hänen pyrkimyksensä edistää hajautettua energiantuotantoa olivat ehkä liian varhaisia. Teknisen korkeakoulun professori Peter Lund, josta Olavi myös kertoi jo vuosia sitten, oli tässä muutama päivä sitten jossakin aamuohjelmassa kertomassa uusien energiasmuotojen tulosta. Ne ovat kehittyneet ja halventuneet, joten niillä kuitenkin on suuri tulevaisuus.

Itse olin ja olen enemmänkin kiinnostunut asioiden humanistisesta ja yhteiskunnallisesta puolesta. Olavin ja hänen kauttaan tietoisuuteeni kohonneet yrittäjät ja pellepelottomat kiinnostivat ilmiöinä. Monissa oli suuruutta kuten oli Olavissakin. Ihmisenä me kaikki olemme enemmän tai vähemmän vajavaisia.

Myyjän kosto

Pari päivää sitten heräsin päiväuniltani kiivaaseen ovikellon soittoon. Oven takana näytti olevan nuori mies, joka työnsi jotakin lappua. Sanoin ei ja vedin oven kiinni.

Seuraavana päivänä huomasin, että joku oli suihkuttanut vaahtosammuttajalla ala-aulassa. Se oli se myyjä. Aion kysyä toisilta vanhuksilta ensi kerhossa tietävätkö he enemmän. Minua vanhemmilla ja heikoimmilla on tosiaan pelättävää. Vuosi sitten kiersi kaksi nuorta ihmistä ja oli kysynyt: - Kotisairaanhoidosta, onko jo iltalääkkeet otettu, sellaisiltakin joilla ei käy hoitajia. Ne tekijät olivat enemmän kotimaisia, mutta tämä suivaantunut myyjä, joka teki ilkivaltaa saattoi olla romanialainen tai puolalainen. Yleensä tänne toiseen kerrokseen eivät myyjät löydä edes, alakerran mummot ovat ihmeissään, heitä vaivataan useammin. He laittavat luudan oven eteen poislähtiessään. Joku oli antanut kukkaron puolalaiselle tai siksi tekeytyvälle, että ota sieltä.

Jollakin kävi kaksi virpojaa viime pääsiäisenä ja pihisti laatikosta rahaa. Ne eivät olleet ihan pikkutyttöjä.

Terävä Ruukinmatruuna kirjoittaa oikeuslaitoksesta ja tapaus Halla-ahosta muutamassa kirjoituksessa. Tuollaisella tuomiolla varmistetaan, että unohdettu kansanosa pysyy katkerana. Perussuomalaisissa on myös koulutettua väkeä, kuten on Ruukinmatruunakin, jonka blogikirjoitukset ovat lähes aina asiantuntevia ja tihkuvat tietoa. Se oli selvästi poliittinen tuomio ja Imperiumin vastaisku. Ruukinmatruuna linkittää Timo Vihavaisen kirjoitukseen, joka on myös täyttä asiaa ja saanut paljon vastakaikua.

Itse olen Eu-myönteinen, kannatan solidaarisuutta. Olen lukenut viime kuukaudet Otavan suurta maailmanhistoriaa. Nyt kun lopulta on päästy yhteistoimintaan, sitä ei pidä hylätä. Ensimmäiseen maailmansotaan johtaneet tapahtumat ovat suurelta osin tavalliselta kansalta pimennossa. Ensimmäinen maailmansota synnytti natsismin ja kommunistidiktatuurit. Koulussa historiaa on opetettu vain kursorisesti ja sekin vähä on unohtunut. Itse lasken itseni intellektuelliksi, en älykkääksi jos joku sitä luulee, ja minullekin historiassa on paljon hämärää. Olen lukenut monta muutakin maailmanhistorian kirjasarjaa, joita olen muutamalla eurolla ostanut kirjaston poistomyynnistä. Perussuomalaiset ovat myös historiattomia useimpien suomalaisten tapaan. On olemassa toimiva järjestelmä, jossa on puutteita, mutta se on kuitenkin olemassa. Uusia systeemejä ei noin vain polkaista maasta.

Suomessa kuten muuallakin on suuri syrjäytyneiden joukko, joka ei Herra paratkoon ole helpointa ja miellyttävintä kansanosaa. Silti heidätkin pitää ottaa huomioon ja yrittää keksiä järjestelmä jossa hekin saavat olla mukana. Tuollainen heidän edustajansa tuomio ja ajojahti ei ole oikein, systeemi tekee vain hallaa itselleen.

Tämä liittyy jotenkin tuohon Ruukinmatruunan kantaan, että on olemassa kaksoisstandardi. Kerjäläisyydelle pitäisi tehdä jotakin. Hekään eivät ole mitään Meidän Herramme parhaita lapsia, minkä esimerkiksi tuollainen vaahtosammuttaja-sabotaasi osoittaa, ja se on silti pientä.

Aatteleppa ite

Miltä tuntus herätä alastoma kadulta:

Unissakävelijä hiippaili Tornion yössä ilkosen alasti

Kuva: Ville Tikkanen

Ylikonstaapeli Erkki Juntti pelasti alastoman miehen Tornion keskustan kadulta.

Tornion poliisi sai varhain lauantaiaamuna kello 4.30 ilmoituksen itsensäpaljastelijasta Tornion keskustassa.

Kun poliisi kurvasi paikalle, mies nelisti arkoja paikkojaan peitellen poliisiautoon.

Vesi korkealla

Tornionjoki tekee tulvakorkeudessa Umpitunnelista laivaravintolan. Vedenkorkeus maanantaina lähestyi neljää metriä.

Torniojoen suistomaan pienet joet ovat myös tulvillaan, pellot näyttävät järviltä. Olen kuullut kerrottavan vielä korkeammista tulvista menneiltä vuosilta.